maanantai 21. marraskuuta 2011

Moo thad gatiem - paistettua sianlihaa ja valkosipulia

Kokeilin menneillä viikoilla rakkaasta Yukiko Duken kirjastani jopa muitakin reseptejä kuin iänikuista Laab moota, ( <3 ), nimittäin paistoin wokissa sianlihaa jota oli marinoitu valkosipuli-osterikastikkeessa!









Oma luomukseni ei ehkä krrhm ollut ihan yhtä nätti kuin kirjan kuvassa, mutta ainakin ruokana toimi mainiosti!

Reseptin vaatimat ainekset ovat:
  • 600-800g sianlihaa (käytin sellaista porsaanfileepötköä, toimi hyvin)
  • 8 valkosipulia
  • 2 tl suolaa
  • 4 rkl sokeria
  • 2 tl valkopippuria
  • 4 rkl thaimaalaista soijaa (ts. sitä mitä kaapista sattuu löytymään..)
  • 2 tl kiinalaista soijaa (ks. edellinen)
  • 2 rkl osterikastiketta
  • friteerausöljyä
Liha leikataan suikaleiksi, itse yritin leikata mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi.


 Tämän touhun ohessa valmistetaan marinadi - valkosipuli murskataan j sekoitetaan muiden ainesten kanssa. Liha sekoitetaan joukkoon ja annetaan marinoitua 30 minuuttia.

 
 Havannoillistava kuva lihasiipaleistani.


 Ainekset sekoitettuna ja marinoitumassa. Tässä vaiheessa hieman epäilytti odotettavissa oleva lopputulos.


Kuumensin perus rypsiöljyä wokissa hyvin kuumaksi ja laitoin muutamia lihoja kerrallaan paistumaan. Toisin kuin kirjan kuvassa, en juurikaan saanut lautaselle asti herkullisen rapeaksi paistuneita valkosipulinkappaleita, vaan valkosipulimömmö käristyi jä kärtsääntyi wokkiin kiinni tahmaiseksi töhnäksi. Wokin putsauksesta tämän paisto-operaation jälkeen saisi ihan oman postauksensa perkele sentään! Mitähän tein väärin...


Kuitenkin, lihojen paistoonnistui hyvin ja lisäsin wokkiin öljyä aina silloin tällöin ja kaivelin reunoille jäävää tahmaa pois pannusta. En harrasta keittiössäni talouspaperia (pihi, hippi ja laiska; lisäksi miehet väärinkäyttävät talouspaperia) joten valutin isoimmat öljyt pois lihoista sihvilässä. (Joka on huom keittiön tärkeimpiä työvälineitä!)


Kauniita, herkullisen makeahkoja lihanpalojani! Kamerakänny tekee väreistä hieman kalsean näköiset,  todellisuudessa lihat olivat mukavan paistuneet ja paikoitellen rapsakatkin vaikkakaan väri ei ole taaskaan samanmoinen kuin kirjan kuvan kullanruskea.


Keko herkkulihaa ja eikun syömään! Nämä maistuivat tietty jasmiiniriisin kera ja myös esim. dipattaessa makeaan hapanimelään kastikkeeseen. Noin muistutuksena itselleni soija ja osterikastike ovat melko suolaisia itsessään, joten vaikka itse laitoin vähemmän kuin 2 tl suolaa joka reseptissä mainittiin, niin ehkä vielä vähempikin olisi riittänyt.

Helppo ja riittoisa ruoka mutta paistaminen vie aikaa... Ensi kerralla uudemman kerran ja kenties paremmilla money shoteilla!

Terkuin,
Pussinuudeli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti