tiistai 28. helmikuuta 2012

Wai wai mysteerisoppa

Jälleen reissusta poimittuja nuudelipaketteja.


Merkki on mitä ilmeisimmin Wai wai mutta sisällön maku on jäänyt täysin hämäriin. Kuvassa on ainakin ilmeisesti kanaa, pähkinöitä, chiliä, ja olisko nuo punaiset rapua? Ei voi tietää... Munia?


 Pakko oli ottaa kuvan myös "takakannen" valmistusohjeista. :D


Sisällä oli öljypussi, maustepussi ja hyvin hienoksi jauhettua chiliä. Nuudelit oli tummia ja hyviä raakanakin, eli ilmeisesti ihanasti paistettu epäterveellisöljyissä. <3


 Chilijauhetta olisi voinut olla enemmänkin.


Odotin tosi mausteisia nuudeleita, mutta pienen tulisuuden lisäksi erityistä mausteisuutta tästä ei liemen ulkonäöstäkään huolimatta löytynyt. Maku lienee jotain tom yum-nuudeleihin päin ilman ravun tai kirpeyden makua? Erittäin hankala sanoa, ihan hyvää kuitenkin. Jotenkin liemestä jäi uupumaan viimeinen potku ja jälkimaku oli laimea, eli mausteet eivät olleen sieltä tsydyimmästä päästä. Itse nuudelit olivat ookoo ja imeneet makuja hyvin.

Arvosana 3

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Hot Pot / MK-Ravintolat

Olen aikaisemmin käynyt Hot Pot-ketjuravintolassa, mutta nyt kävimme toisessa ketjussa eli MK-ravintolassa. Kyseessä on thaimaalaisten oma sovellus japanilaistyylisestä sukiyaki/shabu-shabu keitto-pata-ruokalajista. Lisätietoa esim. Wikipediasta.

Käytännössä ravintolapöydässä on keskellä liesitaso/grillipömpeli kuumalle padalle jossa kanalientä tms. Menusta tilataan haluttuja aineksia pataan laitettavaksi (lihaa, mereneläviä, vihanneksia, nuudelia jne.) tai haetaan buffetpöydästä, ja nämä sitten laitetaan mieleisessä järjestyksessä liemeen porisemaan. Padasta voi sitten poimia omat herkkunsa dipattavaksi tuliseen dippiin ja sopaksi omaan kulhoon. Jossain virityksissä on myös esim. grillitaso pyöreän keittoastian keskellä jossa voi käristää herkkunsa.

Nämä ravintolat ovat erinomaisia illanviettopaikkoja isolle tai pienelle kaveriporukalle ja mukavaa puuhastelua syömisen yhteydessä. Hintakaan ei muistaakseni päätä huimannut, ja ainakin MK-ravintoloiden menuissa on myös muuta kypsää maustettua lihaa naposteltavaksi ja erilaisia ruoka-annoksia sekä jälkiruokia.
Ehdottomasti suosittelen porukka-aktiviteetiksi, parasta jos saa paikallisen/muun osaavan henkilön mukaan neuvomaan kokkaushommissa, vaikka ei se niin vaikeata rakettitiedettä olekaan.


Tässä kuvassa liemi on jo kuumenemassa ja kattilaan sisäänpääsyä odottelee kalakuutioita. Lisäksi tilasimme menusta ainakin katkarapuja, muitakin kalapalleroita, naudanlihaa ja kananmunan. Muna rikotaan kuumaan pataan ja sekoitetaan rihmaiseksi keiton joukkoon.


Otimme valmiin "vihannessetin" jossa oli lajiltema erilaisia soppa-aineksia; mm. salaatteja, yrttejä, lasinuudelia, pikkumaissia, sieniä ja tofua.


Kulhossani annos soppaa. Lisäsin tulista dippikastiketta suoraan sopan joukkoon (korrektia tahi ei) - liemestä tuli todella hyvää!


Onko tällaisia paikkoja edes olemassa Suomessa? Tietysti vastaava olisi tosi helppo järjestää kotona siirrettävällä keittolevyllä; pöydälle vaan pata ja valmiiksi silputtuja rehuja/lihoja pikku lautasille ja ihmiset ympärille.

Lisäksi pidemmittä puheitta aiheeseen liittyvä löydökseni Youtuubista. :D



torstai 23. helmikuuta 2012

Eläviä merestä

Nuorempana en niin välittänyt erilaisista merenelävistä, mutta vanhemmiten nekin upppoavat siinä missä muukin proteiini ilman suurempiä öksötysreaktioita, vaikkeivat ne ylimpiä suosikkejani silti olekaan.


Reissun alkupäässä käyvimme syömässä hieman kivemmassa paikassa, ja otimme paistetun kokonaisen fisun chilikastikkeella. Kylkeen halusin lasinuudelisalaattia porsaalla. Fisu oli jotain vaalealihaista kalaa ja oli erittäin hyvää ja rapeata! Samoin lasinuudelisalaattikin, vaikka se ei ollut erityisen tulista.


Black Canyon Coffeen mereneläväis-curry-annos, joka oli ihan ookoo muttei mikään säväyttävä makuelämys.


Kookomaitoista tom yam kung-keittoa. Pahoittelen hassua kuvakulmaa. :D
Herkkua!


Todella erinomainen lasinuudelisalaatti merenelävillä! Tosin kaksi isompaa simpukkaa olivat omaan makuuni hieman epäilyttäviä... Toinen putosi kurkusta alas ilman ongelmaa (söin kyllä epähuomiossa jotain sitkeitä osia) mutta toisen piilotin salaatinlehdykän alle. Kalmari (?) ei ollut yhtään sitkeää vaan oikein maukasta ja muutenkin annoksessa oli mausteisuutta mukavasti. Ja ihania jättiravunpyrstöjä.


Samaan aikaan toisaalla seuralaisen massaman-curry, joka oli yllättävän makeaa. Oli mukava maistella pottuakin pitkästä aikaa. Lientä oli kyllä tolkuttomasti verrattuna annoksen kokonaiskokoon.

Miten merenelävät uppoavat lukijoille, hyiyök vai ihanaa?

lauantai 18. helmikuuta 2012

Eksoottis-naksuja ja suolapaloja

Pidän siitä, että ulkomailla, kuten Thaimaassa, on mahdollista ostaa myös pieniä naksupusseja - suomessa 96% sipsipusseista on 300g megamättö xtrafat säkkejä. Tällaiselle suolapalan jahtaajalle tuollaisten pussien syönti aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa leveyssuunnassa alta aikayksikön. Pahimpaan sipsinhimoon olisi mukava napata tuollainen pikkupussi vahingon minimoimiseksi.


Otin tylsään hotelli-iltamaan lajitelman erilaisia naksuja kokeiltavaksi - ylhäällä punaisessa pussissaan erityissuosikkini Hanami-rapunaksut. Ihanan kamala haju ja miellyttävä maku. <3


Pekoni-juusto-merilevysipsejä? YES PLEASE!


Nori-merileväsipsit? Passaa!


7-Eleven marketeissa on aika laajat valikoimat erilaisia merilevänaksuja yms. muita merenelävätuotoksia. Kyllähän näitä yhden-kaksi syö ennenkuin tökkiminen alkaa. Alkumaku on yllättävän hyvä mutta tosiaan suolapitoisuus tai joku noissa sitten aiheuttaa "ei kiitos"-refleksin. Ehkä nämä ovat aasialaisille mitä salmiakki suomalaisille?


Nämä olivat törkeän hyviä! Jotain maissi(?)lastuja joiden päälle oli ripoteltu limejauhetta, naminami! Näitä kun saisi useamminkin. Nimestä ei tietoa...



Atori. Lohinigirisushinaksuja, "biscuit stick"? Olihan tuollainen ostettava. :D Ja kun siinä on söpö tipu jolla fisu kädessä!


Pussi sisälsi pieniä naksutikkuja, hämärästi ehkä lohisushia (tai sitten vain kuvittelen) etäisesti muistuttavia suolapalatikkuja, kenties maissista tehtyjä? Ihan hyviä ja koukuttavia mutta loppujen lopuksi tosi suolaisia!

Tuliaisnaksutkin syöty, joten paluu arkeen ja juustonaksuihin ja estrelloihin... (en tosin ihan hirveästi valita!)

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Nuudelikeitto - Kuay teow

Tätä on odotettu! Pääsin siis Thaimaassa tilailemaan ihanaa nuudelikeittoa. Alla olevaan herkkuun olin tosi tyytyväinen, kanaa, ituja ja muuta mukavaa. Kuvassa mausteet siis jo sotkettu mukaan.


Alla kuva jonka mukaisia purnukoita löytyy useiden nuudelikeittoa tarjoavien ravintoloiden pöydiltä; kalakastiketta, sokeria, chilipulveria ja chiliviipaleita etikassa. Näitä sitten sekoitellaan nuudelikeiton joukkoon oman maun mukaisesti. Itse tykkään laittaa kaikkea, sokeria ehkä vähäisemmin. :)


 Eri ravintola:


Pöperöitä odotellessa.


Kyökkiväkeä.

Alla saamani soppa. Valitettavasti olin erittäin pettynyt, vaikka tarjoilija erikseen varmisti että tuleeko leveitä vai kapeita nuudeleita, silti sain leveitä. Nuudelit eivät maistuneet juuri miltään muulta kuin limaisilta limamöteiltä. Liemi ja kasvikset itsessään olivat ihan ok. Odotukseni ovat aina niin korkealla kun haluan jotain tiettyä nimenomaista ruokalajia (auta armias jos sitä ei ole saatavilla!)



Kolmas kuvan paikka olikin lentokentällä lähtöä odottelemassa - vastoin "tuotekuvaa", tämäkin soppa sisälsi leveitä nuudeleita, mutta nyt ne olivatkin oikein toimivia ja hyviä. Keitossa oli erilaisia ns. mössöstä tehtyjä kalapalloja, kalakuutioita (luulen?) ja erilaisia hämärän nakin paloja. Toimi kuitenkin tuossa tulisemmassa punaisessa paksussa liemessä ihan hyvin. Vieressä nätit maustekupit.


Kuvan muistin ottaa vasta kun soppa oli jo puoliksi syöty :D

Ainoa harmitus reissusta on se, että olosuhteiden ynnä muiden syiden takia en päässyt popsimaan kunnollisen nuudeli-katukojun antimia. No, onneksi silti pääsin syömään kaikenlaista muuta hyvää. :)

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Sieninuudeli ja misosoppa

Jotain uutta ruokakaapissa:


Ostin Tesco-marketista satunnaisesti muutamia erilaisia nuudelipakkauksia. Jotkin ovat sisällöltään hieman mysteerejä, mutta eiköhän ne maistu!


Ilmeisesti on kyse korealaisesta "mixed mushroom noodle"-nuudelista, jossa on erilaisia sieniä. (Hmm, tämäpä kiinnostavaa!)


Annos oli hieman tavallista isompi, joten siitä riitti kahdelle hengelle. Kuvassa nuudelit ovat hieman murskana, kiitos matkalaukkuun tunkemisen.


Toisessa pussilla oli mietälie sieni-aromi-maustesekoitusta ja toisessa ruohosipulia sekä sienenpaloja. Kypsyessään huomasi, että nuudelit ovat hieman paksumpia ja pyöreämpiä kuin norminuudelit.


Keitossa maistui hieman sieniaromi. Alkuvaikutelma mausta oli aika pehmeä ja mieto, mutta jälkimaussa oli pientä tulisuutta. Nuudelit olivat aika miedon makuisia, mutta sienenpalat hyviä ja napakoita. Annoksesta riitti hyvin kahdelle. Itse pidän kuitenkin mausteisemmista keitoksista, joten tämä ei kauheasti vaikuttanut.

Arvosana: 2


Testasin möys Yukatan pika-misokeittoa jo aikaisemmin erään sushinkokkaustuokion yhteydessä. Toistekin kylmän talvi-illan kunniaksi tein suolapalaksi tuota keittoa. Eipä se siitä parantunut, vaikka heitin joukkoon muutaman palan kevätsipulia. Aika kamalaa kuraa.

lauantai 11. helmikuuta 2012

Sushi+Thailand

Blogissa ei ole taidettu mainita japanilaista ruokaa kenties kertaakaan, mutta se on myös yksi intohimojeni kohteista. Tai, no, tarkalleen ottaen nuo riisipallerot-ja rullerot, eli sushi. Eräs krapulainen, helteinen aamu lomareissussa päätin raahata seurueeni japanilaiseen ravintolaan, josta kyseistä herkkua myös saisi. Sushi on mielestäni myös hyvää rapularuokaa - suht kevyttä, suolaista ja ei tee ähkyistä oloa (paitsi jos innostuu tilailemaan turhan suuria annoksia...)

Päätöksentekokyvyttömyydessäni otin setin, joka sisälsi lajitelman erilaisia nigirejä ja pari kurkkurullaa. Tuon imukuppilonkeronigiri kylläkin päätyi muualle kuin omaan suuhuni, sen verran tuo ulkoasu hirvitti. Olin aika pettynyt annokseeni - riisi hädintuskin pysyi kasassa ja ei ollut kovin erikoista, ja omaperäinen suosikkini eli lohinigiri oli törkeän ruman näköinen! Katsokaa vaikka, lohipäällinen (sushilautasella oranssi pötkylä oikeassa reunassa) on kasattu jostain jätepaloista rumasti. Hintaansa nähden ei ollut kyllä kummoinen visiitti. Kyseessä oli siis suurehkon eteläthaimaalaisen lomasaaren hieman fiinimpi sushiravintola ja hinnat sen mukaisia. Seuralaisjäsenellä oli riisiä ja lohta teriyaki-kastikkeessa, joka oli ihan ok. Ensi kerralla matka japaniin niin saisi kenties parempaa sushia?


Tällä kertaa en päässyt käymään Fuji-ravintolaketjussa, joka tarjoaa yhtälailla japsiherkkuja ja sushia... Paikasta on nimittäin mukavia synttärimuistoja muutaman vuoden takaa (sushinpopsimista kännissä kuin käki), mutta ohi kävellessäni otin muutaman valokuvan näytekkunan muoviruoista. Ovat muuten todella aidon ja söpön näköisiä!


Syötävän herkullinen bentoboksi.. Ja muovicaliforniarullat sopisivat esim. olkkarin pöydälle koristeeksi.


Miksiköhän Suomessa ei ole koskaan ravintoloissa esillä ns. näköiskappaleita annoksista? Luulisi, että useampikin suomalainen lahjakas ns. massakoruaskartelija (?!) olisi valmis tekemään tilauksesta näköisruokaa?
Näin reissulla näiden lisäksi mm. muovivohveleita eri täytteillä parissakin paikassa...

perjantai 10. helmikuuta 2012

Somtam-salaattiherkku

Yksi herkkusnacksi ja suosikkiherkku on tietysti som tam. Valitettavasti tätä ei ihan jokaisesta vierailun kohteena olevasta raflasta saanutkaan, joten som tam kiintiössä olisi ollut vielä täydentämisen varaa. Allaoleva kuva on pienestä perheravintelista, jonka pääartikkeli oli paistettu kana (ravintolan ulkopuolelle oli viritetty grilli, jossa useampi kotkottaja kökötti hiiltymässä.) Kanan nahan alle oli laitettu erilaisia mausteita ja kokonaisia valkosipulinkynsiä, nam nam! Kanankostukkeena toimi tosiaan som tam sekä tulinen dippikastike.


Tämä seuraavan kolmen kuvan kuvasarja aiheuttaa närästystä jo katsellessakin. Kävin siis eräässä pienehkössä hotlamme lähistöllä sijaitsevassa ravintolassa. Ruoka siellä oli oikein hyvää, paitsi että som tamissa ei ollut vaan palaakaan chiliä (sen siitä saa kun unohtaa aina mainita, että saa laittaa liekkiä sekaan). No, eräänä iltava hotellilla makoillessa iski yllättäen kauhea somtamin himo. No onneksi muistin naapurikorttelista tämän mestan, ja kipaisin hakemaan somtam-takeawayt. Tällä kertaa mainitsin, että saa laittaa oikein tulista. Eipä kyseisellä pyynnöllä ole aikaisemmin ollut ongelmia, joskus on tullut hyvinkin tulista muttei mitään sellaista etteikö ruokaa pystyisi syömään, ja ajattelin että jos vakiona mestassa turisteille tarjotaan chilitöntä somtamia, niin ei kai tämä nyt ainakaan liian tulista voi olla. How wrong was I.


 Man Vs. Food


 Food wins. :(


Kuvasta ei välttämättä välity suuri chilin määrä, mutta tuossa vaiheessa annosta homma oli pakko jättää kesken. Taisi olla jonkin sortin vittuilua kokin puolesta. No, omaa tyhmyyttänipä tilasin. Sopivan tulisen ruoan saaminen on välillä kiven takana, kun vaihtoehtoakseli on chilitön-viiva-ihmisentappotulinen, valitse vain yksi ääripää. Hyväähän tuo toki oli, mutta osa makuaistiin kykenevistä soluista taisi tuhoutua pysyvästi annosta syödessä. :(


Viimeinen somtam tulikin sitten syötyä Bangkokin lentokentällä lentoa odotellessa.


Seuralaisellani oli maukasta vihreää currya.


Itselläni som tamia koristekatkaravulla, sekä paistettua kanaa. Suuri haikeus jäi tästä ateriasta, koska tiedän että tuota herkkua tuskin tulen yhtä hyvänä saamaan piiiitkään aikaan... Taidan joutua tyytymään lanttuversioihini, buhuu.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Laab moo tositoimissa

Laab moo on todellakin yksi suosikkiruoistani ihan koti-oloissakin, ja viimein pääsin paikan päälle maistelemaan kyseistä ruokaa.


Tämä annos oli tarjolla hieman paremmassa (omalla mittapuullani, arvostelu usein posliinilautasten ja isomman laskun perusteella) raputeemaisessa ravintolassa, sopivan tulista ja erittäin herkullista!


Toinen vastaava ateria hieman vaatimattomammassa ravintolassa, erittäin hyvää oli tämäkin. Mielestäni paikan päällä tarjottu laab moo on limettisempää kuin omatekemäni, sekä siinä on vähemmän sipuleita (vain punasipulia) ja mukana on myös ilmeisesti minttua. Tietysti reseptejähän on yhtä monta kuin kokkejakin, pidän omasta kuivemmasta ja sipulisemmasta versiostani myös erityisen paljon (sipulihönkä!). Tätä herkkua tulee ikävä! Kokeilen mielelläni itsekin vastaavanlaisen version tekemistä jossain vaiheessa.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Juomamuistoja matkalta

Tulipa tässä käytyä blogin teemamaassa (siis Thaimaa), tarkalleen ottaen maan eteläisessä päässä eräällä saarella. :D Ruokaan liittyviä kuviakin tuli otettua jonkin verran, ja ajattelin niitä tässä postailla teemoittain sekä aiheittain. Pääpointti kuvissa toki on thaimaalainen ruoka, omat mieltymykset ja ruokalajit sekä myös asian vierestä muuta lomailuun liittyvää.

Postaussarjan saa aloittaa muutama sana reissun juomista. Thaimaalainen olut on makoisaa, ja illan edetessä käsiin saattaa eksyä Sangsom-ämpäri jos toinenkin (suosikkini on Sangsom-Sprite-sekoitus!) Hinta on yleensä varsin edullinen, ja joissakin paikoissa häppäritarjouksena saa kaksi ämpäriä yhden hinnalla.




Seuraavana päivänä saattaa kaivata jotain virkistävää ja ravinteikkaampaa juotavaa. Marketeissa on aivan valtavat määrät erilaisia "pillimehua", joista valtaosa on erilaisia soijajuoma/maito sekoituksia. Tämä on oma suosikkini, sitä olen joskus saanut matkatarjoiluna pitkänmatkan bussireissulla. Nimestä ei mitään hajua, mutta kyseessä on "cereal" drink, joka kuvan perusteella sisältää maissia, soijaa, viljaa ja 30% appelsiinimehua. On muuten maukasta erityisesti kylmänä! Näitä kun saisi lähempääkin.


Yksi suosikkiketjuni Thaimaassa on Black Canyon Coffee, josta saa herkullisia kahvi-herkku-jäähile-namikahvijuomia ja pirtelöitä sekä keskinkertaista ruokaa. Plussana lisäksi on kyseessä thaimaalainen ketju, toisin kuin alapuolella mainittu...


Oli matkakohde mikä hyvänsä, tuon logon näkiessäni on poikettava hakemaan tall ice latte with caramel syrup. :D NAMI! Starbucks kuulemma tulee suomeenkin. Hinnat olivat kyllä hirvittävät, varsinkin paikalliseen hintatasoon verrattuna...

Mitäs muita herkkujuomia maasta löytyykään?