perjantai 9. maaliskuuta 2012

Sekalaisia ruokanautintoja reissulta ja yksi inhotus

Mitäs kaikkea muuta ruokaa tuli reissulla maisteltua muuta kuin niitä ainaisia suosikkeja? (joissa ei tosin ole ollenkaan mitään vikaa!)



Baari-hotelli kotimatkan varrella käynti jossain ruokapaikassa josta sormella osoitettiin padoista herkuimman näköiset pöperöt. Ei mitään muistikuvaa mitä tuo papumössö on, varmaan jotain currya, lisäksi itselläni ei ollut kova nälkä ollenkaan (jano oli ja sekin jo taltutettu ylenpalttisesti oluella) joten litkin tuota keittolientä ja imeskelin lihat luusta (ei ollut muuten paljoa). Lisäksi ihania thaimaalaisia kurkkuja (tykkään niistä niin kovin!) sekä kalaisen makuista dippikastiketta.



Tämä oli aivan ihanaa parhautta! Rapeaksi paahdettua possua jossa herkullinen ihrakerros (enkä edes yleensä pidä ihrasta) sekä rapeiksiwokattuja vihanneksia, makeahkossa kastikkeessa, saattoipa olla kenties osterikastiketta. Ystävällinen kokkitäti kirjoitti ruokalajin nimen oikein lapulle pyynnöstäni, ja arvatkaapas onko lappu missään enää tallessa? Niinpä!
Mmmm ihanaa rapsakkaa käristettyä possua... Tahtoo takas!

 

Taustalla takavasemmalla lisäksi oikein herkullista ja vahvaa inkiväärikanaa.



Tilasin yum nuaa, "naudanlihasalaattia". Kuulemma nauta oli loppu, joten tuo on possulla, kenties yum muu kai? Thaikieli ei ole vahvuuteni... Annos toimi joka tapauksessa mallikkaasti ja oli tosi hyvää. Kastike oli kirpsakkaa ja limettistä, ja tuore korianteri toi potkua. Rakastan näitä raikkaita ruokia.


Kuvassa mustalla lautasella samaa kuin yllä mainittuna... Valkoisella lautasella ihanaa osterikastikkeessa wokattua... öö... kale lienee suomeksi jokin lehtikaali. Jos tuo edes oli sitä. No herkullinen vihreä rehu kuitenkin, ja aivan ihania muhkeita siitakesieniä! Mikä tahansa rehu muuttuu hyväksi jos sen wokkaa osterikastikkeessa, ehkäpä jopa se selleri...


Sarjassamme inhotukset. Black Canyon Coffee kahvilaketjun jokin soppa. Liemi oli ok, perus kirkas keittoliemi, vihanneksetkin olivat ok... Mutta tuo liha oli varmaan epämääräisintä ikinä syömääni takapihan rottaa. Hampaissa narskuivat luut ja jänteet joka puraisulla... hyhhyh. Kuten useaampaankin otteeseen mainittu, Black Canyon coffeen juomat erinomaisia, ruoka niin ja näin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti